Valmentavan kulttuurin rakennusaineet - tutkimuksesta käytäntöön

Tammikuussa kirjoitin ensimmäisen blogini valmentavasta kulttuurista. Se toimi päänavauksena aiheelle, joka kiehtoo ja inspiroi minua valtavasti. Helmikuun blogissani sukellan askelta syvemmälle: mitä valmentava kulttuuri oikeastaan tarkoittaa ja millaisista aineksista vahva valmentava kulttuuri rakentuu?

Mitä valmentava kulttuuri on?

International Coaching Federation, ICF kuvaa valmentavaa kulttuuria ympäristöksi, jossa coaching on kudottu osaksi organisaation arkea. Johtajat, esihenkilöt, tiimit ja yksilöt ovat aktiivisesti mukana jatkuvassa oppimisessa ja kehittymisessä. Työtä ei vain tehdä – sen äärelle pysähdytään, reflektoidaan, opitaan ja sovitetaan omat tavoitteet yhteen organisaation tavoitteiden kanssa. Tällainen dynaaminen ja muutosvoimainen ympäristö vahvistaa resilienssiä, luottamusta ja suorituskykyä koko organisaatiossa (ICF: What is a coaching culture?).

Johtamisen professori ja tutkija Peter Hawkins täydentää edellä sanottua toteamalla, että ”organisaatiossa vallitsee coaching‑kulttuuri silloin, kun valmentava ote on olennainen osa sitä, miten johtajat, esihenkilöt ja henkilöstö kohtaavat ja kehittävät ihmisiään sekä osallistavat sidosryhmiään tavoilla, jotka vahvistavat yksilöiden, tiimien ja koko organisaation suorituskykyä ja luovat yhteistä arvoa kaikille sidosryhmille.” (Peter Hawkins, Creating a Coaching Culture, 2012).

Ytimeltään valmentava kulttuuri on oppimista, kehittymistä ja yhdessä onnistumista. Se pohjautuu ajattelumallille, jossa ihmisen potentiaali kasvaa kannustavassa, arvostavassa ja yhteistyöhön perustuvassa ilmapiirissä.

Millä aineksilla rakennetaan valmentavaa kulttuuria?

ICF:n ja Human Capital Instituten viimeisten 10 vuoden aikana yhdessä tekemä tutkimustyö on tunnistanut kuusi tekijää, jotka ovat yhteisiä organisaatioille, joissa valmentava kulttuuri on vahva. Näistä tekijöistä vähintään viisi toteutuu kyseisissä organisaatioissa:

• Työntekijät arvostavat coachingia
• Ylempi johto arvostaa coachingia
• Esihenkilöt, johtajat ja/tai sisäiset coachit ovat saaneet akkreditoitua coaching-koulutusta
• Kaikki kolme coachingin toteuttamisen toimijaa ovat käytössä: sisäiset coachit, ulkoiset coachit sekä esihenkilöt, jotka hyödyntävät coaching-taitoja
• Coaching on vakiintunut osa organisaatiota ja sillä on oma budjetti
• Kaikilla työntekijöillä on yhtäläinen mahdollisuus saada coachingia ammatticoachilta

Peter Hawkins puolestaan korostaa kolmea tukijalkaa, joiden varaan valmentavaa kulttuuria on hyvä lähteä rakentamaan pitkäjänteisesti:

1.  Selkeä coaching-strategia, joka linkittyy organisaation missioon ja voimassa olevaan liiketoimintastrategiaan.
2. Coaching on kytketty osaksi laajempaa kulttuurin muutosta, ei irralliseksi kehittämistoimenpiteeksi.
3. Coaching-infrastruktuuri, joka mahdollistaa coaching-toiminnan johtamisen, koordinoinnin ja vaikuttavuuden arvioinnin.

Vaikka jokainen organisaatio ja kulttuuri on omalla tavallaan ainutlaatuinen, eikä yksi ja sama malli toimi kaikissa organisaatiossa, niin nämä edellä mainitut tutkimukseen pohjautuvat tekijät – rakennusaineet – antavat hyvän lähtökohdan organisaation valmentavan kulttuurin rakentamiselle.  Tämän pohjalta organisaation on turvallista lähteä luomaan omaa matkaansa varautuen yllättävillekin muutoksille ja toisaalta hienoille uusille mahdollisuuksille.

 

5 vinkkiä valmentavan kulttuurin juurruttamiseen

Lopuksi haluan jakaa viisi erinomaista käytännön vinkkiä, jotka auttavat organisaatioita rakentamaan omasta kulttuuristaan valmentavaa kestävästi (Olga Papadogeorgaki: ICF blog From Check-the-Box to Culture Shift: Becoming a Sustainable Coaching Culture, 12/2025):

1. Kaikki alkaa ajattelumallista, ei budjetista. Kestävyys syntyy vasta, kun
   coaching nähdään periaatteena – ei etuna.
2. Esihenkilöt kulttuurin kantajina. Esihenkilöt ja johtajat mallintavat coaching-käyttäytymistä ja arvoja sekä luovat psykologista turvallisuutta.
3. Rakenteet, jotka tukevat henkeä. Valmentava kulttuuri kukoistaa, kun sekä rakenteet että tunneilmasto tukevat coachingia.
4. Mitataan sitä, millä on merkitystä – ja luotetaan siihen, mitä ei voi mitata.
   Kaikkea ei tarvitse kvantifioida, jotta se olisi arvokasta.
5. Pitkäjänteisyys. Valmentava kulttuuri ei ole projekti, vaan käytäntö, jota vaalitaan ajan
   kanssa.

 

 

Missä vaiheessa organisaationne matkaa?

Valmentavan kulttuurin rakentaminen on matka, ei tavoiteltava maali. Jokainen organisaatio aloittaa eri tilanteesta, omalla historiallaan sekä rakenteellaan varustettuna. Tärkeintä on osata tunnistaa oman organisaation nykytila, määritellä yhdessä ja riittävän laajalla rintamalla tavoitteet sekä ottaa seuraava askel kohti oppimista, luottamusta ja yhteistä kasvua vahvistavaa toimintakulttuuria.

Lähteet:

Peter Hawkins: Creating a Coaching Culture, 2012

ICF: What is a coaching culture?, What is Coaching Culture? |
Build a Coaching-Oriented Workplace

Olga Papadogeorgaki, PCC: ICF Blog “From Check-the-Box to Culture Shift: Becoming a
Sustainable Coaching Culture”, December 4, 2025